Mummullani oli enkelikello ja pidin siitä hurjan paljon, saatoin tuijottaa sitä vaikka kuinka kauan.
Aikuisena hankin myös itselleni perinteisen enkelikellon, mutta siinä ei ollut sitä samaa taikaa...
Löytäisivätköhän lapseni sen taijan, jos sen taas tänä vuonna kasaisi ja laittaisi soimaan...
Tähtitaivaan nään mä iltaan tummuneen
hiljaisuuden kuulen alkaneen
Tarttuu lumi asfalttiin ja katuun autioon
jää kiireet, taas aattoilta on
Kädessäin mä kannan neljää pientä kynttilää
jokaisen mä tahdon itse sytyttää
yllä niiden kultaisina kimmeltää
nuo enkelit, käy kello pyörimään
Joulun rauhaa soittaa saavat kellot enkelten
joulun rauhaa julistaa tuo ääni tiukujen
palaan taas mä muistoissani aikaan lapsuuden
joulun sanomaa soi kello enkelten
lapselleni sitten joskus aikanaan
kun hän kanssain kuusta koristaa
näyttää tahdon kuinka kellon tuon voi rakentaa
saan lapsuuttain mä elää uudestaan
kädessänsä kantaa neljää pientä kynttilää
jokaisen hän tahtoo kanssain sytyttää
yllä niiden kultaisina kimmeltää
nuo enkelit, käy kello pyörimään
Joulun rauhaa soittaa saavat kellot enkelten
joulun rauhaa julistaa tuo ääni tiukujen
palaan taas mä muistoissani aikaan lapsuuden
joulun sanomaa soi kello enkelten
Joulun rauhaa soittaa saavat kellot enkelten
joulun rauhaa julistaa tuo ääni tiukujen
palaan taas mä muistoissani aikaan lapsuuden
joulun sanomaa soi kello enkelten
joulun sanomaa soi kello enkelten
Hyvää torstaita kaikille! Tämäkin viikko alkaa olla jo lopuillaan ja joulu taas askeleen lähempänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti